perjantai 8. tammikuuta 2010

Kaksoistornit monessa valossa

Kuala Lumpur, Malesia. Lämpötila: 30 astetta. Lomafiilis 99 %.

Perjantain iltapäiväunien jälkeen lähdimme aluksi nauttimaan pikaiset kevyet päivälliset. Pienen palaveroinnin jälkeen päätimme käydä jälleen kulman takana noin 100 metrin päässä sijaitsevassa ravintolassa, samassa missä kävimme eilen illalla. Molemmille oli jäänyt herkullinen polte paikan kanaruuista, joten pettymyksiä välttääksemme kävimme tavoistamme poiketen jo toisen kerran samassa paikassa ruokailemassa.

Herkullisten ja jo eilen loistaviksi koettujen  Butter Chicken annosten jälkeen lähdimme kävelemään kohti maailman korkeinta telekommunikaatiotornia eli Menara-rakennusta, joka kohoaa Kuala Lumpurin horisontin ylle 452 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevana korkeana piikkinä.

Vaikka Kuala Lumpur onkin kaupunki, jonka keskustassa on harvinaisen paljon pilvenpiirtäjiä, ei niihin moneenkaan ole turisteilla asiaa. Suosituimpia käyntikohteista taitavat olla Petronas-kaksoistornit, joissa pääsee käymään ilman erillistä sisäänpääsymaksua. Petronas-torneissa ei kuitenkaan pääse ihailemaan kaupungin silhuettia aivan yhtä korkealta kuin Menara-teletornissa, jossa näköalatasanne sijaitsee 257 metrin korkeudessa ja sen yläpuolelta löytyy vielä ravintola niille, joilla eväs pysyy sisällä korkeista paikoista huolimatta.

Nopea hissi nosti meidät muutamassa sekunnissa monen sadan metrin korkeuteen ja korvat menivät tietysti lukkoon yhtäkkisessä korkeuden muutoksessa. Ylhäällä liityimme monipäiseen ja eri kansallisuuksia vilisevään joukkoon, joka hämmästeli edessä avautuvia upeita näkymiä. Pilvenpiirtäjät, jotka kaduilta näyttivät katoavan jonnekin taivaisiin, näyttivätkin tästä horisontista kummallisen pieniltä. Pongasimme näkymästä kuitenkin kohtuullisen helposti aamullisen Batu Cavesin luolan ja oman hotellimme.

Kellon lähestyessä seitsemää alkoi aurinko laskea, joten muutaman minuutin sisällä pääsimme ihailemaan Petronas-kaksoistorneja useammassa erilaisessa valossa. Hetkeä ennen auringonlaskua tornit värjäytyivät kullan keltaisiksi ja muutama minuutti siitä niiden ulkonäkö oli jo aivan erilainen valojen loistaessa pimeydestä. Kokemuksena ihan mielenkiintoinen ja näkymänä todella kaunis, joten suosittelen, jos täällä päin sattuu vierailemaan.

Tovin aikaa maisemia ihailtuamme päätimme palata hotellille lepäilemään. Pientä matkaväsymyksen tai aikaeron poikasta on vielä havaittavissa kehossa, joten saattaa olla, että Hawker-ruokailu ja Chinatown saavat jäädä odottamaan loman loppupäiville ennen kotiinpaluuta.

Niinpä nyt on parempi alkaa pakkailemaan laukkuja ja laittautua ajoissa nukkumaan. Aamulla on aikainen herätys ja kone kohti Pulau Penangia lähtee klo 11.55. Juttua jatketaan sitten sieltä huomenna, kunhan ollaan asetuttu taloiksi Bayview Beach hotelliin Batu Ferringhin rannalle. Jokohan tässä kohta pääsisi uimaan :)

3 kommenttia:

  1. Hei hoi!
    Voi miten mahtavaa että löysin tänne, ollaan tiistaina lentelemässä kohti Malesiaa.Penang-KL-Pangkor.Matkakuume nousee nousemistaan!!Hyvä ettei matkata Kiinan kautta, ties vaikka se "kuume" näkyis heijjän laitteillaan ;).Käynkii katsastamassa teijjän reissujuttuja viel ennen meijän lähtöö.Rentouttavaa loman jatkoo!

    t.Tiina

    VastaaPoista
  2. Perjantain 8.1. Hesarissa on Matkaosassa juttu: Löhöilijän Langkawi. Meinaatekos mennä ottamaan kalajalkahoitoa... Taitaapi olla hiukka erilaista kun Phuketin jalkahoito:)

    VastaaPoista
  3. Jotain hoitoja tässä voisi alkaa ottamaan. Oikeastaan päästä varpaisiin ois hyvä, mutta jostakinhan sitä pitää aloittaa. Tarjontaa tuntuu olevan täälläkin, mutta aivan kaikkia Phuketin tyylisiä palveluja ei tietenkään ole tarjolla. Tosin eipä täällä myöskään näy vanhoja irstaan näköisiä ukkoja tyttöjahdissa, jos ei nyt itseään laske siihen kategoriaan :)

    VastaaPoista